Ihmisseuranta osa I

Yksi kauneimmista asioista maanpäällä on kun äiti ottaa pienen lapsensa hellään syleilyyn ja kietoo hänet itseään vasten. Äidillä ja sikiölle kehityy ainutlaatuinen symbioosi jo raskauden aikana. Pitkän ajan on äiti maailman tärkein ihminen, ja monta tulevaa vuotta myöhemminkin. Yksi inhottavimmista asioista taas lapsen ja aikuisen välillä on se, kun lapsi yrittää sanoa vanhemmallaan jotain, mutta tämä ei kuuntele. Mieleen tulee MLL:n mainos jossa lapsi yrittää kertoa isälleen jotain omasta päivästään, ja tämä ei kuuntele, isä taas yrittää kertoa omalle isälleen päivästään, mutta tämäkään ei kuuntele. Kaikki siis puhuvat mutta eivät toisilleen.

Eräänä arkisena tiistaina kauppakeskuksessa katseeni ja huomioni kiinnittyi erilaisiin ihmisiin. Ja koska itse olin siellä pienen lapseni kanssa, niin luonnollisesti se liittyi äiteihin ja lapsiin. En katsonut minkälaisia vaunuja tai syksyhaalareita lapsilla oli, vaan seurasin sitä miten äidin olivat kanssakäymisessä lapsensa kanssa. Eräät vanhemmat eivät juuri huomioineet lapsiaan kahvilassa, vaikka he olisivat juosseet päin seiniä. Toiset pitivät pienïä vastasyntyneitään tiukassa kantoliinassa itseään vasten ja nauttivat selvästi pienokaisestaan. Useat äidit hermostuivat kun pieni taaperoikäinen lapsi juoksenteli edestakaisin käytävää eikä halunnut totella äitiään. Kun äiti tuskastui niin lapsi tuskastui myös. Lapsi huusi kun häntä kiellettiin ja äiti huusi kun lapsi ei totellut. En tiedä auttoiko se huutaminen asiaan välttämättä. Toki tiedän, että tunteelle ei aina voi mitään ja pienen lapsen uhmaikä voi todella koetella hermoja.

Onko muuten oikein, että lapsen annetaan juosta ympäriinsä kaupoissa, pankeissa ja muissa liikkeissäPitäisikö lapset pitää väkisin sylissä, vai antaa mennä vapaasti? Mielipiteitä tähänkin asiaan varmastilöytyy monia, ja kiihkeimmät intoilijat varmasti miettivät, kun jotkut vanhemmat eivät saa pidettyä kakaroitaan kurissa. Asia ei ole aina niin mustavalkoinen. Puuttuuko sitten vanhemmilta taito tai jaksaminen? Vai onko lapsella kenties ADHD tai jokin muu? Häiritseekö tällainen lasten käytös esim. muita asiakkaita? Pitäisikö tähän puuttua? Riippuu tilanteesta varmaan, mutta jos se oikeasti häiritsee sinua, niin voit mennä ystävällisest puhumaan lapsen vanhemmille. Voihan olla juuri, niin että vanhempia ei asia kiinnosta tai häiritse itseään. Tai sitten rohkea sanomisesi voi laittaa vanhemman miettimään tilannetta uudella tavalla. 

Paras huomio "seurantapäivänäni" oli kuitenkin, se kuinka kuuro ulkomaalainen poika jutteli äitinsä kanssa viittomakielellä. Kuinka erilaista kommunikointia voi ollakaan? Kuuro poika olisi halunnut tulla leikkimään toisten lasten kanssa, mutta ei oikein osannut tulla mukaan. Eivätkä muut lapset ymmärtäneet, mitä poika olisi halunnut. Poika tyytyi katselemaan sivusta kun toiset lapset leikkivät, ja kertoi sitten samalle äidilleen leikin tapahtumista, vähän kuin kertojana. Pojan äiti taas yritti kertoa minulle, mitä poika oikein katseli. Ymmärsin jonkin verran, koska äiti tuli näyttämään selvästi mitä ja ketä poika oikein katseli. Joskus voi ymmärtää toista ilman sanojakin.